Juha Tikanoja

  25.8.2025 ajatuksia Musiikki - kappale It never goes away - soi taustalla. Se antaa hyvän fiiliksen ja kuvastaa sitä kuinka innoissani ja jännityksellä odotan tulevaa näyttelyä; inspiraatio piikki on ollut kohdillaan. Tulevan näyttelyn viimeinen teos on työn alla, jossa pikku poika katsoo ylöspäin. Varsinaista nimeä teoksella ei vielä ole; tulee aikanaan. Näyttelyn avajaiset on tasan kahden kuukauden kuluttua. Onhan ollut puristus, tunteiden heijastuksia elämästä, ihmisistä, merellisiä näkymiä, huikeita kohtaamisia. Näyttelyyn teoksia minulta on tulossa kaikkiaan 39 kappaletta, pieniä, isoja, eri kokoisia. Vaihdon iMac'n taustakuvan, maalaukseni Picassosta, viihtyi näytöllä peräti kolme vuotta, nyt siinä on tanssivat tytöt. Molemmat teokset aikanaan myytiin 2022 Loviisan Kotigallerian näyttelystä. Fiilikset tulevasta näyttelystä, keramiikkataitelija Mari Okkosen kanssa Galleria 4-Kuudessa, ovat odottavat, jännittävät ja mielenkiintoiset - saas nähdä mikä on vastaanotto - innolla...

  Viiniköynnöksen toiminta (kuvattu Bordeaux'n viinimuseossa) Jos näen hahmon rannalla katsomassa merelle, saattaa se jo pelkästään laukaista inspiraation kipinän; myös purjeveneet, Normandian rannat, vene kuivalla maalla tai minkä muun tahansa paikan laskuvesi väreineen houkuttelee siveltimen varteen. Kaunis auringonlasku hämyisen tunnelman kera, silloin riittää verkkokalvoille jäävä muistikuva, joka herättää siveltimen herkän liikkeen kankaalla. Elokuvia katsellessa jotkin tietynlaisen tunnelman omaavat kohtaukset hienon valaistuksen kera saavat innostumaan tai instrumentteja soittavat ihmiset - niissä on tunnetta. Luonnossa kävellessä valon ja varjon leikit eri pinnoilla aiheuttavat tykytyksiä aivonystyröissä; milloin ne sieltä tulostuvat ja millaisena kankaalle on aina täysi arvoitus. Erilaiset kohtaamiset, värit, vaatteiden rypyt ja niiden jättämät erilaiset jäljet muistilokeroihin ja tunnemaailmaan antavat potkua ja ärsykkeitä. Kaikenlainen kauneus ympärillämme kukkineen, eri...

Eräänä tammikuun päivänä soi puhelin. Toisessa päässä kysyttiin kiinnostaisiko minua ryhtyä opettajaksi; olin äimän käkenä ja isona kysymysmerkkinä ja samalla salaa innoissani.   Itä-Helsingin Taideseuran järjestämälle Akryylimaalauksen perusteet -kurssille etsittiin sopivaa opettajaa ja he kysyivät minulta kiinnostustani asiaan. Ensin oli suuri epäusko - minäkö? Ja samalla tietyllä tapaa tunsin itseni otetulta ja kysymys tuntui itseasiassa tosi hyvältä. Päivän harkittuani vastasin kyllä kiinnostaa! Kurssi alkoi tammikuun 22. päivä, ilmassa oli jännitystä. Olin valmistellut powerpoint-esityksen ensimmäiseen kertaan. Kävin esityksessä läpi akryylimaalauksen perusteita, väriympyrää, välineitä, maaleja ja yleisellä tasolla tyylejä ja erilaisia toteutustapoja.  Ensimmäisen kerran aiheeksi valitsin maiseman, jota kukin toteutti omalla tavallaan. Kiersin katsomassa ja antamassa tarvittaessa tukea ja ohjeita. Olin otettu siitä innosta millä oppilaat kävivät aiheen kimppuun. Olin myös...

  Viime vuoden 2024 päätin siis ottaa hiukan rauhallisemmin kuten aikaisemmin kerroin.  Taiteen tekemisessä suurin aika selvästi kuluu materiaalien keräämiseen eli aiheiden ja materiaalien miettimiseen. Olen opetellut myös uusia toteutustapoja, tehnyt paljon hahmotelmia, käynyt useita keskusteluja mielikuvitus hahmojeni ja ottamieni kuvien kanssa, ja kysellyt kuka haluaisi kankaalle, kenen kanssa kemiat kenties kohtaavat. 😁 Tilaustöitä sain tehdä viime vuonna ihan mukavasti, enimmäkseen syksyllä. Suurimman ajan vuodesta vietin kuitenkin vaimoni kanssa Ranskassa ja osan Italiassa. Pääkoppa on täynnä mielenkiintoisia fiiliksiä ja tunnelmia. MIssä muodossa ja miten ne sitten päätyvät kankaalle yhdessä hahmojen kanssa on aikaista sanoa, vasta tekovaiheessa tullee asiat näkyväksi. Tilaustyö - Place to be 120x100 cm Tilaustyö - On the edge 120x100 cm Mitä edessä vuonna 2025? Näyttelyt Vuoden päätapahtuma itselleni on näyttely 25.10 - 21.11.2025, Galleria 4-KUUS. Pidettävä näyttely ...

  Jotenkin vanhemmiten sitä herkistyy muistelemaan mennyttä aikaa, lapsuutta, nuoruutta, tapahtumia vanhoja valokuvia selatessa. Kuva yllä on äitini pienenä tyttönä. Halusin välittää itselleni oman fiilikseni paperille tästä kuvasta. Kaikki muistot äidistäni ovat hyvin rakkaita. Hän valitettavasti menehtyi syöpään ollessani 22-vuotias, mutta muistan häntä ja ajattelen häntä lähes päivittäin hymy huulilla. Mustavalkoiset valokuvat antavat mahdollisuuden toteuttaa oma värimaailma teoksiin. Niitä olen nyt viimeaikoina tehnyt kaksi. 'Mennyt aika' ja 'Perhosen kosketus'. Molemmissa lähtökohtana oli mustavalkoinen valokuva, jotka toivat nuoruuden muistot pintaan, tunnelman ja sitä kautta värimaailman - väripaletin, jota halusin käyttää. 'Mennyt aika' kertoo minulle ehkä eniten äitini lapsuusajasta. Kuva ei tosin ole äidistäni, mutta hänen lapsuuden aikansa tunnelmasta. Äiti syntyi Petsamossa. Tuohon aikaan kuvan malliset takit lienevät olleen valmistettuja usein villa...

  Bassiste entre les concerts - 120x100 cm Heräsin lauantai-aamuna melkoisen sumuiseen aamuun, kahdestakin syystä; perjantai ilta kapakassa oli vierähtänyt pitkäksi ja lauantai-aamun sää oli hengeltään harmaa. Kaikesta huolimatta mieleni täyttyi aurinkoisista ajatuksista; illalla on keikka, johon yllättäen sain kutsun mennä soittamaan, bändin vakituinen basisti oli sairastunut - olin onnekas ja onnellinen, sillä illan yhtye on alueella hyvin suosittu. Tämä oli hieno mahdollisuus päästä esiintymään Jazz Café Montparnasse' en, joka sijaitsi 5. kaupunginosassa.  Nyt oli pakko nousta ylös ja hieman tapailla bassoani. Bassoni tapailu oli aluksi hyvin varovaista ja jännityksen täyttämää epävarmuutta oli ilmassa. Olin saanut tekstiviestillä kutsun esittäneeltä bändin jäseneltä illan soittolistan - useimmat listalla olevat kappaleet olivat minulle ennestään jo tuttuja; ajattelin silti, että harjoitus tekisi mestarin. Nautin kevyen aamiaisen ja sen perään lounaan. Irroitin kielet soitt...

Vuosi vaihtui. Melko vilkas ja tapahtumarikas vuosi 2023 takana. Oman taiteen tekemisen kautta tapahtui suhteellisen paljon niin näyttelyiden kuin tilaustöidenkin osalta. Välillä tuntui, ettei muuta paljon ehdikään.  Henkilökohtaisesti isoimpaan näyttelyyn valmistautuminen otti todella paljon aikaa, mutta ilman kiirettä. 50 taulua valmistui loka-marraskuussa pidettävää näyttelyä varten hyvissä ajoin. Näyttelyn pidimme yhdessä nukketaiteilija Carita Kansinin kanssa. Caritalla oli näyttelyssä esillä parikymmentä ihastuttavaa nukkea. Tapahtumapaikkana toimi Galleria 4-Kuus Uudenmaankadulla.  Ihmiset löysivät hyvin galleriaan ja myytyäkin saimme ihan mukavasti, kiitos siitä kaikille taulun tai nuken ostajille. Näyttely omasta mielestämme sujui sen verran hyvin, että päätimme toistaa yhteisnäyttelyn parin vuoden kuluttua; ja niinpä varasimme saman galleriatilan 25.10 - 21.11.2025 näyttelyämme varten. Tänä vuonna tekemisessä on kolme asiaan, johon keskityn vähemm än näyttelyitä mate...