Siirry pääsisältöön

Matkani taiteen parissa



Minä joskus vuonna 1958 Vaasassa (piirsin tämän kuvasta)


Mystiikka, jännitys, satumainen draama, herkkyys… näistä aineksista rakentuu tämän taiteilijan huikeat teokset. Hänen tyyli on mutkaton ja minimalistinen. Maalauksia hallitsee niin herkkä abstrakti sisältö, että tekee mieli verrata sitä ilmakehän rakenteisiin. Minimaaliset yksityiskohdat antavat tilaa selittämättömyydelle, jossa tunne ja tunnelma on uniikki ja tämän taiteilijan luovuuden ”leima”. Hänen tuotannossa painotus korostuu voimakkaaseen kontrastiin esimerkiksi kuten pieni ihminen suuressa kaikkeudessa…

Ylläolevan esittelyn ja kuvauksen taiteestani kirjoitti Helsingin Taideyhdistyksen 

Marianne Matikka.  -   Kiitos Marianne, kiitos Helsingin Taideyhdistys


Juttu on julkaistu jo aiemmin Helsingin Taideyhdityksen sivuilla lokakuussa 2022. 

Tähän blogiinjuttuun olen lisännyt teosten nimen, koon ja mitä niille kuuluu nyt. 


There is always happening some good things in life - 60x80 cm
Tämä löysi uuden kodin Maununnevalta lokakuussa 2022


Olen pitänyt kädessäni jo pienestä pitäen kynää, pensseliä, pastelliliitua tai jotain muuta sopivaa välinettä, joilla olen saanut luotua jotain paperille, kankaalle, pahville tai jopa tikkuaskin kanteenkin; useimmiten harjoittaakseni taitoja.

Kun olin syntynyt, oli isäni innokkaasti jostain syystä heti tarkistanut peukaloni muodon. Myöhemmin minulle selvisi syy. Peukaloni taipui taaksepäin 90 asteen kulmaan aivan luonnostaan aivan kuten isälläni. Myöhemmin huomasin, etenkin pastellitöitä ja akryylitöitäkin tehdessä, että peukaloni on toiminut erinomaisena värien levittäjänä ja hyvänä häivytysten välineenä.


La cosa più bella della vita è l'amore - 130x280 cm
Tämän teoksen uusi koti on Milanossa


Oppikouluaikana voitin Herttoniemen yhteiskoulussa järjestetyn piirustus-kilpailun, jossa voittajalle oli palkintona tehdä suurennos omasta teoksestaan koulun seinälle. Voittoteokseni oli hyvin abstraktinen ja värikäs, vesiväreillä maalattu. (suurennos, joka oli 180×250, toteutettiin Jokeri-maaleilla). Teos oli vuosikymmenet koulun seinällä siinä samaisessa paikassa mihin se silloin ripustettiin 1970-luvulla. Voitosta sitten innostuneena tein melko lailla abstraktisia teoksia lähes liukuhihnalta Jokeri-maaleilla, joita sitten ripusteltiin kotiin ja jotkut niistä päätyivät kavereidenkin seinille. Ensimmäisen tilaustyöni tein äidilleni juuri kyseisellä tekniikalla. Maalaus oli abstraktinen vihreä-valkosävyinen luomus, joka löysi paikkansa olohuoneemme seinältä. Myös silloinen historian opettajani halusi minulta yhden teoksen, jonka sitten tein hänelle.

Antoine a trouvé la paix - 90x90 cm
Teos löysi kodin Haukilahdesta

Oppikouluaikana tein kuvistunneilla myös muutamia kipsiveistoksia, useimmiten aiheena olivat ihmiskasvot, ihmisen pää tai käsiä. 1980-luvulla tein paljon tussitöitä, joilla yritin matkia grafiikkatöitä; en siis kaivertanut mitään vaan yritin jäljitellä lopputuleman jälkeä ja värittämiseen käytin värikyniä.


Sur le voyage des anges - 100x100 cm
Teos matkaa mukana näyttelyissä kunnes se löytää ottajansa. Toistaiseksi se löytyy omasta studiosta

Myöhemmin isäni innostamana ja esimerkillä ostin kuivapastelliliituja, hiiltä ja sopivaa paperia. Kokeilu osoittautui mieluisaksi. Pastellitöitä tein aina vuoteen 2018 asti vesiväri- ja muiden töiden lisäksi. Varmaan jossain vaiheessa vielä paluu pastellitöihin on edessä.


Freezing point - 80x80 cm
Teos koristaa nykyisin seinää Lauttasaaressa


Keväällä 2019 olin veljeni kanssa lounaalla ja lounaan jälkeen pysähdyimme erään taideliikkeen eteen. Totesin hänelle, että vielä jossain vaiheessa aloitan akryylimaaleilla maalaamisen. Siihen veljeni totesi: ’Ei Juha, miksi odottaa, mikset aloittaisi nyt’. Kävelimme siis liikkeeseen sisään ja hän osti minulle syntymäpäivälahjaksi tarvittavia välineitä kuten pensseleitä, veitsiä, lastoja sekä maaleja. Takana nyt viisi näyttelyä ja tulossa pari lisää vuoden sisään.

Night ball - 100x100 cm
Uusi koti löytyi tällekin :-)

Jokaisella meistä on oma tapamme tulkita maailmaa vapaasti kuvin ja värein sekä erilaisin keinoin, niin minullakin. Aiheet piirtämiseen ja maalaamiseen tulevat omista kokemuksista, valokuvista, tunne-elämyksistä, nähdyistä ja koetuista hetkistä siellä täällä, tehdyiltä matkoilta, valojen ja varojen leikeistä erilaisilla pinnoilla.

Opittavaa on koko ajan – matka on pitkä; erilaisten kokeilujen kautta olen oppinut uusia tapoja saada tietynlaista, haluamaani jälkeä aikaiseksi. Kuuntelemalla, katselemalla, käymällä paljon taidenäyttelyissä; näin on syntynyt oma tyyli ja oma tunnistettava jälki. Aina ei tosin aloittaessa tiedä lopputulosta; se on iloinen yllätys joka kerta itsellekin.


Summer Breeze -35x70 cm
Tämä on siskoni seinälle synttärilahjan muodossa 

Maalaaminen on minulle nykyisin elämäntapa ja valinta, josta olen joka päivä kiitollinen. Voin vilpittömästi sanoa olevani onnellinen ihminen saadessani tehdä tätä ja tuottaa iloa itselleni ja muille. Koen palavaa intohimoa maalaamiseen, johon saan rakastavaa ja hyvää tukea perheeltäni kaikessa tässä.


Kiikarissa tulevaisuudessa on vesiohenteisetöljyvärit ja myöhemmin ehkä käyn kiinni kuvanveistoon, jossa on mahdollisuus kolmiuloitteiseen luomiseen. Kuvanveistossa haluaisin kokeilla ehdottomasti savea, upottaa sormet ns. saveen ja kaivaa esiin tunnetta.


Good together - 40x80 cm
Teos majailee nykysin Etelä-Ranskassa

Hyvä teos hymyilyttää, itkettää, naurattaa, herättää muistoja, tuo mielleyhtymiä, kysyy kysymyksiä – tai on yksinkertaisesti kaunis. Hyvä teos herättää tunteen, välittää tunnelmaa  ja jos katsojassa liikahtaa jotain, olen onnellinen; muuta ei tarvita – tähän pyrin.

Teokseni syntyvät Espoossa kotonamme yhdessä pienessä huoneessa, jota kutsun studioksi. Joskus maalaan myös Ranskassa ja Italiassa, jos välineet ovat mukana.


Tulevaisuudesta ja mihin suuntaan taiteeni kehittyy tai muuttuu, on vaikea ottaa kantaa tässä vaiheessa – aika näyttää.  Tunnetta ja tunnelmia pyrin aina saamaan aikaan riippumatta tekniikasta. Jos tekemäni valmis teos ei minussa itsessäni aiheuta tunteen liikahduksia suuntaan tai toiseen, jää se ylimaalattavien teosten joukkoon. Kiitollisena kaikesta kannustuksesta, jota olen saanut tähän asti osakseni. Näin on hyvä nyt ja toivottavasti peukalonjälkeni on tunnistettava jatkossakin. 


Taiteeseeni ja tekemisiini voi tutustua myös Instagramissa              @juhatikanojaart


Kommentit

Suosikit

Tarinaa näyttelyistäni - pelkoa, jännitystä, odotuksia ja isoja yllätyksiä

  Aloittaessani akryylimaaleilla maalaamisen 2019,  en missään vaiheessa ajatellut maalata saadakseni taulujani näyttelyihin tai esille ylipäätään, halusin vain maalata ja kokeilla. Maalasin onnesta, ilosta ja luomisen himosta. Omasta mielestäni akryylimaalit olivat sopiva tekniikka minulle tämän onnen, ilon ja muidenkin tunteiden sekä tapahtumien levittämiseen kankaille. Laitoin taulujani Facebook-sivulleni ja Instagramiin. Positiivinen palaute ja vastaanotto saivat minut hiukan hämilleni, mutta antoi uskoa maalaamisen jatkamiseen. Keväällä 2020 täysin puskista ystäväni Päivi Loviisasta ehdotti minulle näyttelyn pitämistä Loviisassa. En aivan ollut vakuuttunut asiasta - vielä. Ensimmäisen näyttelyn riputuspuuhissa 2020 Näyttelyt ja niihin valmistautuminen ovat aina jännittäneet, etenkin niistä ensimmäinen. Kun ei ollut kokemusta, ei tiennyt mitä odottaa, ajatukset velloivat epätoivon ja 'en mä sittenkään' -ajatusten välillä ensimmäisen näyttelyni kynnyksellä. Onneksi ystäväni

Miten minusta tuli kuvataitelija

  Itsestäni piirretty kuva valokuvasta (kuvanottohetkellä olin noin 3-vuotias) Kun katson vuosia taaksepäin, mitä näen? Äärimmäisen innokkaan, kokeilun haluisen nuoren miehen alun, joka halusi luoda. Tuossa vaiheessa ei vielä ollut minkäänlaisia ajatuksia tai suunnitelmia vakavammasta tekemisestä. Piirtelin omaksi ilokseni lähes päivittäin ja maalasin vesiväreillä. Innostuksen sai aikaan aina joku idea joko näkemästäni kuvasta tai asiasta, ihmisen ilmeestä. Edessä on ollut varsin pitkä tie. Matkan varrella on syntynyt myös todella paljon suttupaperia eli epäonnistumisia.  Lyijykynäharjoitus    Vesiväriteos, harjoitelma Kaiken alku itselleni on ollut piirtäminen, sen oppiminen ja kehittäminen, sille tasolle kuin vain itsenäisesti pystyin. Vanhempani ostivat minulle lahjaksi kirjan 'Opi piirtämään', jota ahkerasti sitten tutkin ja siitä opiskelin erilaisia piirtämisen saloja. Yritän edelleen kehittää piirtämistäni, en ole siinä omasta mielestäni lähelläkään riittävän hyvää. Vesiv

Hahmotelmasta lopputulokseen - tarinoita taulujen takana - mielenkiintoisia seikkailuja.

Vuosikaudet minulla on ollut erilaisia skitsi-kirjoja ja -vihkoja, joihin olen milloin mitäkin hahmotellut, tietämättä miten se toteutan, missä muodossa, millä tekniikalla ja milloin. Usein hahmotelmaa tehdessä mieleen ei piirry minkäänlaisia mielleyhtymiä tai kuvia lopputuloksesta,  saati sitten väreistä, ja joskus taas ajatus syntyy heti. Syntyneet ajatukset kirjaan ylös myöhempää tarvetta varten; tosin toteutusvaiheessa ylöskirjatut ajatukset voivat saada aivan uudenlaisen merkityksen. Kaikki tämä antaa ja lisää tekemiseen mielenkiintoa. Joskus muistiinpanot koskevat värejä, taustaa, asettelua tai jotain muuta, kenties jotain yksityiskohtaa. Myös mahdollista kankaan kokoa olen miettinyt usein, jos on ollut aavistus lopputuloksesta; silloin jo hahmottelen mielessäni muun muassa asettelua ja värejä.  Tässä tekstissä pureudun muutamiin teoksiin, joista on hahmotelma ja eri valmistusvaiheita. Valotan hiukan niiden syntytaustaa ja ideaa, jos sellaisia on ollut. Aina ei ole, vaan ne synty