Siirry pääsisältöön

Matkani taiteen parissa



Minä joskus vuonna 1958 Vaasassa (piirsin tämän kuvasta)


Mystiikka, jännitys, satumainen draama, herkkyys… näistä aineksista rakentuu tämän taiteilijan huikeat teokset. Hänen tyyli on mutkaton ja minimalistinen. Maalauksia hallitsee niin herkkä abstrakti sisältö, että tekee mieli verrata sitä ilmakehän rakenteisiin. Minimaaliset yksityiskohdat antavat tilaa selittämättömyydelle, jossa tunne ja tunnelma on uniikki ja tämän taiteilijan luovuuden ”leima”. Hänen tuotannossa painotus korostuu voimakkaaseen kontrastiin esimerkiksi kuten pieni ihminen suuressa kaikkeudessa…

Ylläolevan esittelyn ja kuvauksen taiteestani kirjoitti Helsingin Taideyhdistyksen 

Marianne Matikka.  -   Kiitos Marianne, kiitos Helsingin Taideyhdistys


Juttu on julkaistu jo aiemmin Helsingin Taideyhdityksen sivuilla lokakuussa 2022. 

Tähän blogiinjuttuun olen lisännyt teosten nimen, koon ja mitä niille kuuluu nyt. 


There is always happening some good things in life - 60x80 cm
Tämä löysi uuden kodin Maununnevalta lokakuussa 2022


Olen pitänyt kädessäni jo pienestä pitäen kynää, pensseliä, pastelliliitua tai jotain muuta sopivaa välinettä, joilla olen saanut luotua jotain paperille, kankaalle, pahville tai jopa tikkuaskin kanteenkin; useimmiten harjoittaakseni taitoja.

Kun olin syntynyt, oli isäni innokkaasti jostain syystä heti tarkistanut peukaloni muodon. Myöhemmin minulle selvisi syy. Peukaloni taipui taaksepäin 90 asteen kulmaan aivan luonnostaan aivan kuten isälläni. Myöhemmin huomasin, etenkin pastellitöitä ja akryylitöitäkin tehdessä, että peukaloni on toiminut erinomaisena värien levittäjänä ja hyvänä häivytysten välineenä.


La cosa più bella della vita è l'amore - 130x280 cm
Tämän teoksen uusi koti on Milanossa


Oppikouluaikana voitin Herttoniemen yhteiskoulussa järjestetyn piirustus-kilpailun, jossa voittajalle oli palkintona tehdä suurennos omasta teoksestaan koulun seinälle. Voittoteokseni oli hyvin abstraktinen ja värikäs, vesiväreillä maalattu. (suurennos, joka oli 180×250, toteutettiin Jokeri-maaleilla). Teos oli vuosikymmenet koulun seinällä siinä samaisessa paikassa mihin se silloin ripustettiin 1970-luvulla. Voitosta sitten innostuneena tein melko lailla abstraktisia teoksia lähes liukuhihnalta Jokeri-maaleilla, joita sitten ripusteltiin kotiin ja jotkut niistä päätyivät kavereidenkin seinille. Ensimmäisen tilaustyöni tein äidilleni juuri kyseisellä tekniikalla. Maalaus oli abstraktinen vihreä-valkosävyinen luomus, joka löysi paikkansa olohuoneemme seinältä. Myös silloinen historian opettajani halusi minulta yhden teoksen, jonka sitten tein hänelle.

Antoine a trouvé la paix - 90x90 cm
Teos löysi kodin Haukilahdesta

Oppikouluaikana tein kuvistunneilla myös muutamia kipsiveistoksia, useimmiten aiheena olivat ihmiskasvot, ihmisen pää tai käsiä. 1980-luvulla tein paljon tussitöitä, joilla yritin matkia grafiikkatöitä; en siis kaivertanut mitään vaan yritin jäljitellä lopputuleman jälkeä ja värittämiseen käytin värikyniä.


Sur le voyage des anges - 100x100 cm
Teos matkaa mukana näyttelyissä kunnes se löytää ottajansa. Toistaiseksi se löytyy omasta studiosta

Myöhemmin isäni innostamana ja esimerkillä ostin kuivapastelliliituja, hiiltä ja sopivaa paperia. Kokeilu osoittautui mieluisaksi. Pastellitöitä tein aina vuoteen 2018 asti vesiväri- ja muiden töiden lisäksi. Varmaan jossain vaiheessa vielä paluu pastellitöihin on edessä.


Freezing point - 80x80 cm
Teos koristaa nykyisin seinää Lauttasaaressa


Keväällä 2019 olin veljeni kanssa lounaalla ja lounaan jälkeen pysähdyimme erään taideliikkeen eteen. Totesin hänelle, että vielä jossain vaiheessa aloitan akryylimaaleilla maalaamisen. Siihen veljeni totesi: ’Ei Juha, miksi odottaa, mikset aloittaisi nyt’. Kävelimme siis liikkeeseen sisään ja hän osti minulle syntymäpäivälahjaksi tarvittavia välineitä kuten pensseleitä, veitsiä, lastoja sekä maaleja. Takana nyt viisi näyttelyä ja tulossa pari lisää vuoden sisään.

Night ball - 100x100 cm
Uusi koti löytyi tällekin :-)

Jokaisella meistä on oma tapamme tulkita maailmaa vapaasti kuvin ja värein sekä erilaisin keinoin, niin minullakin. Aiheet piirtämiseen ja maalaamiseen tulevat omista kokemuksista, valokuvista, tunne-elämyksistä, nähdyistä ja koetuista hetkistä siellä täällä, tehdyiltä matkoilta, valojen ja varojen leikeistä erilaisilla pinnoilla.

Opittavaa on koko ajan – matka on pitkä; erilaisten kokeilujen kautta olen oppinut uusia tapoja saada tietynlaista, haluamaani jälkeä aikaiseksi. Kuuntelemalla, katselemalla, käymällä paljon taidenäyttelyissä; näin on syntynyt oma tyyli ja oma tunnistettava jälki. Aina ei tosin aloittaessa tiedä lopputulosta; se on iloinen yllätys joka kerta itsellekin.


Summer Breeze -35x70 cm
Tämä on siskoni seinälle synttärilahjan muodossa 

Maalaaminen on minulle nykyisin elämäntapa ja valinta, josta olen joka päivä kiitollinen. Voin vilpittömästi sanoa olevani onnellinen ihminen saadessani tehdä tätä ja tuottaa iloa itselleni ja muille. Koen palavaa intohimoa maalaamiseen, johon saan rakastavaa ja hyvää tukea perheeltäni kaikessa tässä.


Kiikarissa tulevaisuudessa on vesiohenteisetöljyvärit ja myöhemmin ehkä käyn kiinni kuvanveistoon, jossa on mahdollisuus kolmiuloitteiseen luomiseen. Kuvanveistossa haluaisin kokeilla ehdottomasti savea, upottaa sormet ns. saveen ja kaivaa esiin tunnetta.


Good together - 40x80 cm
Teos majailee nykyisin Etelä-Ranskassa

Hyvä teos hymyilyttää, itkettää, naurattaa, herättää muistoja, tuo mielleyhtymiä, kysyy kysymyksiä – tai on yksinkertaisesti kaunis. Hyvä teos herättää tunteen, välittää tunnelmaa  ja jos katsojassa liikahtaa jotain, olen onnellinen; muuta ei tarvita – tähän pyrin.

Teokseni syntyvät Espoossa kotonamme yhdessä pienessä huoneessa, jota kutsun studioksi. Joskus maalaan myös Ranskassa ja Italiassa, jos välineet ovat mukana.


Tulevaisuudesta ja mihin suuntaan taiteeni kehittyy tai muuttuu, on vaikea ottaa kantaa tässä vaiheessa – aika näyttää.  Tunnetta ja tunnelmia pyrin aina saamaan aikaan riippumatta tekniikasta. Jos tekemäni valmis teos ei minussa itsessäni aiheuta tunteen liikahduksia suuntaan tai toiseen, jää se ylimaalattavien teosten joukkoon. Kiitollisena kaikesta kannustuksesta, jota olen saanut tähän asti osakseni. Näin on hyvä nyt ja toivottavasti peukalonjälkeni on tunnistettava jatkossakin. 


Taiteeseeni ja tekemisiini voi tutustua myös Instagramissa              @juhatikanojaart


Kommentit

Suosikit

Muistojen pauloissa

  Jotenkin vanhemmiten sitä herkistyy muistelemaan mennyttä aikaa, lapsuutta, nuoruutta, tapahtumia vanhoja valokuvia selatessa. Kuva yllä on äitini pienenä tyttönä. Halusin välittää itselleni oman fiilikseni paperille tästä kuvasta. Kaikki muistot äidistäni ovat hyvin rakkaita. Hän valitettavasti menehtyi syöpään ollessani 22-vuotias, mutta muistan häntä ja ajattelen häntä lähes päivittäin hymy huulilla. Mustavalkoiset valokuvat antavat mahdollisuuden toteuttaa oma värimaailma teoksiin. Niitä olen nyt viimeaikoina tehnyt kaksi. 'Mennyt aika' ja 'Perhosen kosketus'. Molemmissa lähtökohtana oli mustavalkoinen valokuva, jotka toivat nuoruuden muistot pintaan, tunnelman ja sitä kautta värimaailman - väripaletin, jota halusin käyttää. 'Mennyt aika' kertoo minulle ehkä eniten äitini lapsuusajasta. Kuva ei tosin ole äidistäni, mutta hänen lapsuuden aikansa tunnelmasta. Äiti syntyi Petsamossa. Tuohon aikaan kuvan malliset takit lienevät olleen valmistettuja usein villa...

Pienen pojan maailmaa ihmettelevät tarinat

Pienen pojan tarina sai alunperin alkunsa Pariisissa, yhdessä niistä monista kauniista puistoista, joita Pariisissa on. Oli syksyn puoliväli 2021 meneillään ja kyseinen poika juoksenteli puistossa ihmetellen erilaisia asioita; niin puistossa kuin sen ympäristössäkin. Sain ikuistettua pojan kameralla. En silloin vielä tiennyt mitä kuva-aihiolla teen ja miten sitä käytän, mutta nyt hän esiintyy jo kolmessa teoksessa. Voisiko sitä jo kutsua jonkinlaiseksi sarjaksi. Sarjan ensimmäinen teos valmistui jo aikaisin keväällä 2022. Teos oli matkalla syksyllä pidettävään näyttelyyn Galleria FOGGAssa. Irronnutta ilmapalloaan ihmetellessä, pojalla on kenties ajatuksissa suuret haaveet elämästä ja sen ihmeistä; yksi niistä on leijaileva ilmapallo ja mihin se on matkalla. Teos sai nimen 'Haaveitako vain' - 50x40cm. Teos löysi näyttelystä tiensä uuteen kotiin. Tästä teoksesta olen jo  aiemmin  erillisen jutun ja sen taustat kertonut 'Kaunein asia elämässä  on rakkaus-teos' blogi-kirjoi...

Opettamisen riemua - onnistumisen iloa

Eräänä tammikuun päivänä soi puhelin. Toisessa päässä kysyttiin kiinnostaisiko minua ryhtyä opettajaksi; olin äimän käkenä ja isona kysymysmerkkinä ja samalla salaa innoissani.   Itä-Helsingin Taideseuran järjestämälle Akryylimaalauksen perusteet -kurssille etsittiin sopivaa opettajaa ja he kysyivät minulta kiinnostustani asiaan. Ensin oli suuri epäusko - minäkö? Ja samalla tietyllä tapaa tunsin itseni otetulta ja kysymys tuntui itseasiassa tosi hyvältä. Päivän harkittuani vastasin kyllä kiinnostaa! Kurssi alkoi tammikuun 22. päivä, ilmassa oli jännitystä. Olin valmistellut powerpoint-esityksen ensimmäiseen kertaan. Kävin esityksessä läpi akryylimaalauksen perusteita, väriympyrää, välineitä, maaleja ja yleisellä tasolla tyylejä ja erilaisia toteutustapoja.  Ensimmäisen kerran aiheeksi valitsin maiseman, jota kukin toteutti omalla tavallaan. Kiersin katsomassa ja antamassa tarvittaessa tukea ja ohjeita. Olin otettu siitä innosta millä oppilaat kävivät aiheen kimppuun. Olin myös...