Siirry pääsisältöön

Tunnelma rajalla - Idän pikajunassako?



Ostaessani keväällä Berliinistä kirjaa - The Spirit of the Border - en silloin vielä tiennyt mihin se johtaa. Ajatuksena oli kyllä hyödyntää kirjan sivuja taiteessa, mutta miten, missä ja minkä teoksen yhteydessä. 


Syyskuun 2022 näyttely lähestyi uhkaavasti ja teosten määrää oli kasvatettava, jotta valinnan mahdollisuuksia olisi riittävästi, eli mitkä ns. selviäisivät jatkoon ja näyttelyyn. Kaivaessani kuva-arkistoja, löysin naisesta kuvan, joka mystisesti katsoo alaviistoon - kuva sai aikaan tarvittavan reaktion. Selasin Berliinistä ostamaani kirjaa ja löysin mielestäni teokseen/tarinaan sopivat sivut ja sain ajatuksen kokonaisuudesta, inspiraatio syttyi.

Hahmottelin naisen ja kiinnitin kirjansivut maalilla kankaalle, ajatuksissa jo samalla naisen ylle tulevan asun värin. Jollain tapaa ajatukseni pyörivät Agatha Christien kirjan pohjalta tehdyn elokuvan 'Idän pikajuna' ympärillä. Ne tunnelmat olivat syöpyneet mieleeni. Elokuvan olen nähnyt monet kerrat, myös uusimman version. 


Lisäsin hiukan tummaa taustaväriä tunnelman aikaansaamiseksi. Ajatuksena oli saada aikaan junassa istuvan henkilön mietteliäs fiilis ja junan ikkunaan ropiseva vesi lisäefektinä. Toivoin, että tunnelma tulisi läpi katsojalle ja naisen arvoituksellinen katse loisi teokseen tarvittavaa draamaa ja mystiikkaa.


Työstin niinkin pientä yksityiskohtaa kuin huulia useamman version. Ainakin kuusi eri versiota ennen kuin sain itseäni tyydyttävän ilmeen aikaiseksi ja tunnelman haluamalleni tasolle. Myös naisen romanttisen tunnelman antava valkoisen puseron kaulus yksityiskohtana sai itseltäni paljon huomiota.

Tunnelma rajalla -teos tuo itselleni menneisyydestä monenlaisia mielleyhtymiä, muistoja 1974 tekemästäni interrail-matkasta ympäri Eurooppaa 6 ystäväni kanssa. Raiteiden kirskuna ja useiden rajanylitysten tuoma passintarkastushässäkän jännite.

Jännintä on se mitkä ovat katsojien mielleyhtymät ja fiilikset; se jää minulle arvoitukseksi.



Ambience à la frontière - Tunnelma rajalla

90 x 90cm 3D

 

Teos oli Galleria FOGGAn näyttelyssä syyskussa 2022 ja löysi uuden kotinsa Vääksystä, suuri kiitos Katariina ja Jari!

Kommentit

Suosikit

Vuosi vaihtui - mitä seuraavaksi

Vuosi vaihtui. Melko vilkas ja tapahtumarikas vuosi 2023 takana. Oman taiteen tekemisen kautta tapahtui suhteellisen paljon niin näyttelyiden kuin tilaustöidenkin osalta. Välillä tuntui, ettei muuta paljon ehdikään.  Henkilökohtaisesti isoimpaan näyttelyyn valmistautuminen otti todella paljon aikaa, mutta ilman kiirettä. 50 taulua valmistui loka-marraskuussa pidettävää näyttelyä varten hyvissä ajoin. Näyttelyn pidimme yhdessä nukketaiteilija Carita Kansinin kanssa. Caritalla oli näyttelyssä esillä parikymmentä ihastuttavaa nukkea. Tapahtumapaikkana toimi Galleria 4-Kuus Uudenmaankadulla.  Ihmiset löysivät hyvin galleriaan ja myytyäkin saimme ihan mukavasti, kiitos siitä kaikille taulun tai nuken ostajille. Näyttely omasta mielestämme sujui sen verran hyvin, että päätimme toistaa yhteisnäyttelyn parin vuoden kuluttua; ja niinpä varasimme saman galleriatilan 25.10 - 21.11.2025 näyttelyämme varten. Tänä vuonna tekemisessä on kolme asiaan, johon keskityn vähemm än näyttelyitä mate...

Miten minusta tuli kuvataitelija

  Itsestäni piirretty kuva valokuvasta (kuvanottohetkellä olin noin 3-vuotias) Kun katson vuosia taaksepäin, mitä näen? Äärimmäisen innokkaan, kokeilun haluisen nuoren miehen alun, joka halusi luoda. Tuossa vaiheessa ei vielä ollut minkäänlaisia ajatuksia tai suunnitelmia vakavammasta tekemisestä. Piirtelin omaksi ilokseni lähes päivittäin ja maalasin vesiväreillä. Innostuksen sai aikaan aina joku idea joko näkemästäni kuvasta tai asiasta, ihmisen ilmeestä. Edessä on ollut varsin pitkä tie. Matkan varrella on syntynyt myös todella paljon suttupaperia eli epäonnistumisia.  Lyijykynäharjoitus    Vesiväriteos, harjoitelma Kaiken alku itselleni on ollut piirtäminen, sen oppiminen ja kehittäminen, sille tasolle kuin vain itsenäisesti pystyin. Vanhempani ostivat minulle lahjaksi kirjan 'Opi piirtämään', jota ahkerasti sitten tutkin ja siitä opiskelin erilaisia piirtämisen saloja. Yritän edelleen kehittää piirtämistäni, en ole siinä omasta mielestäni lähelläkään riittävän h...

Muistojen pauloissa

  Jotenkin vanhemmiten sitä herkistyy muistelemaan mennyttä aikaa, lapsuutta, nuoruutta, tapahtumia vanhoja valokuvia selatessa. Kuva yllä on äitini pienenä tyttönä. Halusin välittää itselleni oman fiilikseni paperille tästä kuvasta. Kaikki muistot äidistäni ovat hyvin rakkaita. Hän valitettavasti menehtyi syöpään ollessani 22-vuotias, mutta muistan häntä ja ajattelen häntä lähes päivittäin hymy huulilla. Mustavalkoiset valokuvat antavat mahdollisuuden toteuttaa oma värimaailma teoksiin. Niitä olen nyt viimeaikoina tehnyt kaksi. 'Mennyt aika' ja 'Perhosen kosketus'. Molemmissa lähtökohtana oli mustavalkoinen valokuva, jotka toivat nuoruuden muistot pintaan, tunnelman ja sitä kautta värimaailman - väripaletin, jota halusin käyttää. 'Mennyt aika' kertoo minulle ehkä eniten äitini lapsuusajasta. Kuva ei tosin ole äidistäni, mutta hänen lapsuuden aikansa tunnelmasta. Äiti syntyi Petsamossa. Tuohon aikaan kuvan malliset takit lienevät olleen valmistettuja usein villa...