Siirry pääsisältöön

Livemaalausta - mielenkiintoinen kokemus - KYLLÄ


Livemaalaamista ihmisten edessä en ollut koskaan aiemmin tehnyt. Kun minulle ehdotettiin mahdollisuudesta, epäilin, mutta suostuin. Olen aina ollut tilanteisiin heittäytyjä, siinä on oma jännityksensä.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma on jokavuotinen. Tällä kertaa Covid aiheutti omat haasteensa Wanhojen talojen katselmuksille; nimi oli vaihdettu epävirallisesti Loviisa Open 'ksi. Muuten kaikenlaista muuta tapahtuma piti sisällään paitsi mahdollisuuden tutustua tutuksi tulleisiin  wanhoihin taloihin.


Aamulla Espoossa pakkasin tarvittavat tarvikkeet mukaan sekä esivalmistelemani/-pohjustamani kolme canvasta (3 x 30x30cm). Olin ajatellut tehdä sarjan rannalla olevista ihmisistä. Yksi nuori tyttö koiran kanssa, yksi teini kävelemässä rantavedessä ja pariskunta istumassa rannalla illan hämyssä laskuveden aikaan.


Ensimmäisenä oli vuorossa Tyttö ja koira rannalla. Pääasiallinen työvälineeni oli palettiveitsi. Lopputulos miellytti erästä tuntemaani henkilöä, joka oli saapunut tapahtumaan Helsingistä asti. Siltä istumalta teoksen nähdessään hän päätti ostaa teoksen. Olin todella iloinen ja jännitysmomentti laski huomattavasti ja antoi rohkeutta jatkaa.


Samalla hän kysyi nähdessään kaksi muuta esivalmisteltua canvasta mikä tulisi olemaan niiden värimaailmaa. Kerroin, että suurin piirtein saman sävyistä on tulossa. Hän poistui tutustumaan taphtuman muihin osiin ja kertoi palaavansa hakemaan hankkimansa taulun kunhan se on kuivunut riittävästi.


Toisen teoksen aiheena oli nuori tyttö kävelemässä rannalla. Värimaailma toisti hiukan ensimmäisen teoksen tunnelmaa vähän tummempana. Kiva kontrasti syntyi tytön hameen värillä.


Tässä vaiheessa ensimmäisen teoksen ostanut henkilö palasi hakemaan ostamansa teoksen. Sen jälkeen hän sanoi haluavansa koko sarjan, vaikkei viimeinen taulu ollut edes valmis. Hän näki sarjassa tietynlaisen aikajanan, joka oli houkutteleva. Ensimmäinen teos kuvastaa hänelle varhaisnuoruutta, toinen teini-iästä eteenpäin ja kolmas rakastuneen pariskunnan matkaa kohti myöhempiä vuosia. Ensimmäisen teoksen hän otti matkaansa ja kaksi muuta lupasin hänelle toimittaa Helsinkiin palatessani.


Kolmas teos kertoo pariskunnasta, joka istuu laskuveden aikaan rannalla ihastelemassa näkymää ja haaveilemassa tulevasta. Värimaailma suurin piirtein sama kuin kahdessa aiemmassa.





Tässä ensimmäinen teos tuoreena


Tyytyväisen asiakkaan lähettämä kuva sarjasta. Kuulemma kaikki aikaisemmat piirongin päällistä koristaneet esineet saivat väistää trioa - Kiitos M kuvasta.

😊

Suurkiitos M N






Kommentit

Suosikit

Tarinaa näyttelyistäni - pelkoa, jännitystä, odotuksia ja isoja yllätyksiä

  Aloittaessani akryylimaaleilla maalaamisen 2019,  en missään vaiheessa ajatellut maalata saadakseni taulujani näyttelyihin tai esille ylipäätään, halusin vain maalata ja kokeilla. Maalasin onnesta, ilosta ja luomisen himosta. Omasta mielestäni akryylimaalit olivat sopiva tekniikka minulle tämän onnen, ilon ja muidenkin tunteiden sekä tapahtumien levittämiseen kankaille. Laitoin taulujani Facebook-sivulleni ja Instagramiin. Positiivinen palaute ja vastaanotto saivat minut hiukan hämilleni, mutta antoi uskoa maalaamisen jatkamiseen. Keväällä 2020 täysin puskista ystäväni Päivi Loviisasta ehdotti minulle näyttelyn pitämistä Loviisassa. En aivan ollut vakuuttunut asiasta - vielä. Ensimmäisen näyttelyn riputuspuuhissa 2020 Näyttelyt ja niihin valmistautuminen ovat aina jännittäneet, etenkin niistä ensimmäinen. Kun ei ollut kokemusta, ei tiennyt mitä odottaa, ajatukset velloivat epätoivon ja 'en mä sittenkään' -ajatusten välillä ensimmäisen näyttelyni kynnyksellä. Onneksi ystäväni

Miten minusta tuli kuvataitelija

  Itsestäni piirretty kuva valokuvasta (kuvanottohetkellä olin noin 3-vuotias) Kun katson vuosia taaksepäin, mitä näen? Äärimmäisen innokkaan, kokeilun haluisen nuoren miehen alun, joka halusi luoda. Tuossa vaiheessa ei vielä ollut minkäänlaisia ajatuksia tai suunnitelmia vakavammasta tekemisestä. Piirtelin omaksi ilokseni lähes päivittäin ja maalasin vesiväreillä. Innostuksen sai aikaan aina joku idea joko näkemästäni kuvasta tai asiasta, ihmisen ilmeestä. Edessä on ollut varsin pitkä tie. Matkan varrella on syntynyt myös todella paljon suttupaperia eli epäonnistumisia.  Lyijykynäharjoitus    Vesiväriteos, harjoitelma Kaiken alku itselleni on ollut piirtäminen, sen oppiminen ja kehittäminen, sille tasolle kuin vain itsenäisesti pystyin. Vanhempani ostivat minulle lahjaksi kirjan 'Opi piirtämään', jota ahkerasti sitten tutkin ja siitä opiskelin erilaisia piirtämisen saloja. Yritän edelleen kehittää piirtämistäni, en ole siinä omasta mielestäni lähelläkään riittävän hyvää. Vesiv

Hahmotelmasta lopputulokseen - tarinoita taulujen takana - mielenkiintoisia seikkailuja.

Vuosikaudet minulla on ollut erilaisia skitsi-kirjoja ja -vihkoja, joihin olen milloin mitäkin hahmotellut, tietämättä miten se toteutan, missä muodossa, millä tekniikalla ja milloin. Usein hahmotelmaa tehdessä mieleen ei piirry minkäänlaisia mielleyhtymiä tai kuvia lopputuloksesta,  saati sitten väreistä, ja joskus taas ajatus syntyy heti. Syntyneet ajatukset kirjaan ylös myöhempää tarvetta varten; tosin toteutusvaiheessa ylöskirjatut ajatukset voivat saada aivan uudenlaisen merkityksen. Kaikki tämä antaa ja lisää tekemiseen mielenkiintoa. Joskus muistiinpanot koskevat värejä, taustaa, asettelua tai jotain muuta, kenties jotain yksityiskohtaa. Myös mahdollista kankaan kokoa olen miettinyt usein, jos on ollut aavistus lopputuloksesta; silloin jo hahmottelen mielessäni muun muassa asettelua ja värejä.  Tässä tekstissä pureudun muutamiin teoksiin, joista on hahmotelma ja eri valmistusvaiheita. Valotan hiukan niiden syntytaustaa ja ideaa, jos sellaisia on ollut. Aina ei ole, vaan ne synty