Siirry pääsisältöön

Tribuutti Picassolle kuvan ja kirjan yhdistelmänä

 

Pariisissa syyskuussa 2021, kävin Picasso -museossa, jossa otin tämän kuvan kuvasta. Ajattelin samalla jossain vaiheessa käyttäväni kyseistä kuvaa mallina jollekin teokselle. Sillä kertaa museossa oli typistetty Picasso-näyttely, joten teosten anti jäi vähäiseksi, valitettavasti. 

Seurasin vuosikaudet tämän taitajan tekemisiä, senkin jälkeen kun aika hänestä oli jättänyt. Erityisesti hänen maalaustaiteensa oli varsin kiehtovaa ja mielenkiintoista. Olen käynyt katsomassa Picassosta tehdyn elokuvan (pääosassa Anthony Hopkins) ja katsonut kaikki mahdolliset hänestä tehdyt dokumentit, jotka käsiini olen saanut.

Syyskuussa 2021 kävin myös Avignonissa, josta ostin vaimoni kehoituksesta vanhan, jo kovasti sivuiltaan kellastuneen kirjan La Divine Maitresse - Jumalallinen rakastaja. Vaimoni ehdotti että käyttäisin kirjasta revittyjä sivuja teoksissa jotenkin. Kirja on julkaistu vuonna 1950.

Tammikuussa 2022 tutkiessani tämän kirjan sivuja eräänä päivänä, kun mietin seuraavan teoksen aihetta, löysin sivulta 72 lauseen, joka alkaa sanoilla 'Encore que se tet fut...' vapaasti käännettynä ' Vaikka hänen päänsä oli...'.

Samalla syttyi lamppu ja muistin ottamani kuvan Picassosta ja päätin toteuttaa kuvasta ja kirjan sivusta teoksen. Sitten katsoin milloin Picasso kuoli, se oli vuosi 1973. Kuinka ollakaan sivu, josta tuon mainitsemani lauseen löysin oli sivu 72 ja kääntöpuoli 73; selvä merkki siis jostain. Nyt en voinut muuta kuin iskeä kiinni aiheeseen, otin canvaksen esiin ja hahmottelin Picasson kasvoja canvakselle kuvasta. Sitten repäisin kyseisen sivun 72-73 kirjasta ja maalilla 'liimasin' sen canvakseen.

Teos valmistuttuaan oli esillä näyttelyssä Loviisassa Tullisillan Kotigalleriassa helmikuussa 2022, josta se löysin tiensä sitten onnellisen uuden omistajan kotiin Espooseen. 

Kiitos Tullisillan Kotigalleria ja Päivi. Kiitos taiteeni tukijat F & M W

Picasson elämästä lähemmin kiinnostuneille suosittelen luettavaksi kirjaa 'Life with Picasso', jonka on kirjoittanut Françoise Gilot yhdessä Carlton Laken kanssa. Kirja kertoo Françoisen ja Picasson yhteisestä kymmenestä vuodesta. He olivat rakastavaisia, läheisiä työtovereita ja Françoisesta tuli äiti kahdelle lapselle, Claudelle ja Palomalle. Kirja kertoo varsin värikkäästi heidän yhteisestä elämästään ja siitä kuinka Picasson kanssa, hänen vaikean luonteensa takia, ei aina ollut helppoa.


Päivitys 3.4.2023
Teoksen omistaja oli tämän kevään aikana kehystänyt näyttävillä ja mielestäni erinomaisilla ja vaikuttavilla kehyksillä. Se sai aivan uuden elämän - kiitos!






Kommentit

Suosikit

Näyttelyä kohti, yhden päivän fiilikset

  25.8.2025 ajatuksia Musiikki - kappale It never goes away - soi taustalla. Se antaa hyvän fiiliksen ja kuvastaa sitä kuinka innoissani ja jännityksellä odotan tulevaa näyttelyä; inspiraatio piikki on ollut kohdillaan. Tulevan näyttelyn viimeinen teos on työn alla, jossa pikku poika katsoo ylöspäin. Varsinaista nimeä teoksella ei vielä ole; tulee aikanaan. Näyttelyn avajaiset on tasan kahden kuukauden kuluttua. Onhan ollut puristus, tunteiden heijastuksia elämästä, ihmisistä, merellisiä näkymiä, huikeita kohtaamisia. Näyttelyyn teoksia minulta on tulossa kaikkiaan 39 kappaletta, pieniä, isoja, eri kokoisia. Vaihdon iMac'n taustakuvan, maalaukseni Picassosta, viihtyi näytöllä peräti kolme vuotta, nyt siinä on tanssivat tytöt. Molemmat teokset aikanaan myytiin 2022 Loviisan Kotigallerian näyttelystä. Fiilikset tulevasta näyttelystä, keramiikkataitelija Mari Okkosen kanssa Galleria 4-Kuudessa, ovat odottavat, jännittävät ja mielenkiintoiset - saas nähdä mikä on vastaanotto - innolla...

Tunteen heijastuksia, inpsiraatiosta kankaalle

  Viiniköynnöksen toiminta (kuvattu Bordeaux'n viinimuseossa) Jos näen hahmon rannalla katsomassa merelle, saattaa se jo pelkästään laukaista inspiraation kipinän; myös purjeveneet, Normandian rannat, vene kuivalla maalla tai minkä muun tahansa paikan laskuvesi väreineen houkuttelee siveltimen varteen. Kaunis auringonlasku hämyisen tunnelman kera, silloin riittää verkkokalvoille jäävä muistikuva, joka herättää siveltimen herkän liikkeen kankaalla. Elokuvia katsellessa jotkin tietynlaisen tunnelman omaavat kohtaukset hienon valaistuksen kera saavat innostumaan tai instrumentteja soittavat ihmiset - niissä on tunnetta. Luonnossa kävellessä valon ja varjon leikit eri pinnoilla aiheuttavat tykytyksiä aivonystyröissä; milloin ne sieltä tulostuvat ja millaisena kankaalle on aina täysi arvoitus. Erilaiset kohtaamiset, värit, vaatteiden rypyt ja niiden jättämät erilaiset jäljet muistilokeroihin ja tunnemaailmaan antavat potkua ja ärsykkeitä. Kaikenlainen kauneus ympärillämme kukkineen, eri...

Tunnelma rajalla - Idän pikajunassako?

Ostaessani keväällä Berliinistä kirjaa - The Spirit of the Border - en silloin vielä tiennyt mihin se johtaa. Ajatuksena oli kyllä hyödyntää kirjan sivuja taiteessa, mutta miten, missä ja minkä teoksen yhteydessä.  Syyskuun 2022 näyttely lähestyi uhkaavasti ja teosten määrää oli kasvatettava, jotta valinnan mahdollisuuksia olisi riittävästi, eli mitkä ns. selviäisivät jatkoon ja näyttelyyn. Kaivaessani kuva-arkistoja, löysin naisesta kuvan, joka mystisesti katsoo alaviistoon - kuva sai aikaan tarvittavan reaktion. Selasin Berliinistä ostamaani kirjaa ja löysin mielestäni teokseen/tarinaan sopivat sivut ja sain ajatuksen kokonaisuudesta, inspiraatio syttyi. Hahmottelin naisen ja kiinnitin kirjansivut maalilla kankaalle, ajatuksissa jo samalla naisen ylle tulevan asun värin. Jollain tapaa ajatukseni pyörivät Agatha Christien kirjan pohjalta tehdyn elokuvan 'Idän pikajuna' ympärillä. Ne tunnelmat olivat syöpyneet mieleeni. Elokuvan olen nähnyt monet kerrat, myös uusimman version....