Siirry pääsisältöön

Mistä kaikki alkaa, millä ideoilla ja välineillä


 Joskus istuessani tunnen pääni olevan kuin mehiläispesä, jossa ideat pörrää sikinsokin tai lottokone, jossa pallot pyörii ja yksi pallo kerrallaan odottaa ulospääsyä. Kaikki loppukädessä on kuitenkin sattumaa ja yhdistelmä erilaisia asioita aina välineitä ja saatavilla olevia tyhjiä canvaksia myöden.

Onneksi apua saa mietiskelemällä, skitsikirjasta katselemalla, selaamalla valokuvia, katselemalla Avignonista ostamaani 1950-luvullla kirjoitettua kirjaa jne. Avignonista ostetun kirjan sivujen pohjalta on syntynyt jo melko monta teosta. Selailemalla sivuja löytyy lause tai sana, joka yhdistyy mielikuvussani johonkin valokuvaan.  Näin syntyy teokselle tarina, joka itselleni tekee siitä mielenkiintoisemman tehdä.




Oikealla ja alla otteita skitsi-kirjasta. Kirjaan olen piirrellyt vuosien varrella ties vaikka mitä.  Samoin sieltä löytyy piirrettyjä hahmoja, joista jotkut jossain vaiheessa ovat päätyneet paperille tai kankaalle. 




Kun mielikuva teoksen tarinasta on syntynyt, aloitan väripaletin valitsemisen, hamuilen erilaisia välineitä, mietin toteutustapaa, kokonaisuutta, mahdollisesti hahmottelen lehtiölle, repäisen kenties sivun kirjasta, sekoitan värejä kokeeksi, muutama harjoitusveto ja sitten vaan menoksi. Sitten olen jonkinlaisessa flow-tilassa, asioita tapahtuu ja lopussa ei oikein muista mitä tuli tehtyä; vasta kun antaa tekeleelle aikaa olla ja kuivua, katselen sitä tarkemmin ja mietin miten tästä eteenpäin. 

Akryylimaalausurani alkoi keväällä 2019. Olin veljeni kanssa lounaalla Uudenmaakadulla ravintola Pennyssä. Lounaan jälkeen kävelimme kohti Erottajaa ja halusin ennen sitä pysähtyä taideliikkeen eteen haaveilemaan hetkeksi. Sanoin veljelleni: 'Jossain vaiheessa aloitan noilla akryylimaaleilla'. Hän totesi välittömästi: 'Ei kun nyt heti, mennään sisään ja ostan sinulle synttärilahjaksi aloituspaketin'. Sitten sisään ja valitsemaan perussetti maaleja, palettiveitsiä, ja siveltimiä. Olen ikuisesti kiitollinen veljelleni tästä lievästä painostuksesta. Ja siitä alkoi akryylimaalusurani. Sitä on nyt kestänyt kolme vuotta ja tulee jatkumaan pitkään. Nyt on takana jo kolme näyttelyä, syksyllä 2022 tulossa yhteisnäyttely ja suunnitteilla syksylle 2023 myös yhteisnäyttely. 


Tässä on yksi hyvä esimerkki siitä kuinka ideat saattavat hautua vuosien ajan, ennen toteutusta.
Tämän tanssijan hahmottelin skitsikirjaani jo vuonna 1998, josta asti minulla oli ajatus siirtää se jossain  vaiheessa joko isommalle paperille tai kankaalle. Tällainen tanssija oli muistaakseni jonkun balettiesityksen seuraamisen yhteydessä jäänyt verkkokalvoille.

Ja tällainen siitä sitten tuli vuonna 2020

Lightness of dance, 73 x 92cm


Välineet joita käytän työskennellessäni ovat hyvin moninaiset. Siveltimet, palettiveitset, erilaiset sienet, rätit, ryysyt, telat ja ikkunalastat sekä tietysti pelkät sormet toimivat myös hyvin maalin levittämisessä kankaalle.

Palttiveitsiä

Lastoja ja sieniä

Pensseleitä

Rullia ja lastoja

Erilaisia sieniä





Kommentit

Suosikit

Tunnelma rajalla - Idän pikajunassako?

Ostaessani keväällä Berliinistä kirjaa - The Spirit of the Border - en silloin vielä tiennyt mihin se johtaa. Ajatuksena oli kyllä hyödyntää kirjan sivuja taiteessa, mutta miten, missä ja minkä teoksen yhteydessä.  Syyskuun 2022 näyttely lähestyi uhkaavasti ja teosten määrää oli kasvatettava, jotta valinnan mahdollisuuksia olisi riittävästi, eli mitkä ns. selviäisivät jatkoon ja näyttelyyn. Kaivaessani kuva-arkistoja, löysin naisesta kuvan, joka mystisesti katsoo alaviistoon - kuva sai aikaan tarvittavan reaktion. Selasin Berliinistä ostamaani kirjaa ja löysin mielestäni teokseen/tarinaan sopivat sivut ja sain ajatuksen kokonaisuudesta, inspiraatio syttyi. Hahmottelin naisen ja kiinnitin kirjansivut maalilla kankaalle, ajatuksissa jo samalla naisen ylle tulevan asun värin. Jollain tapaa ajatukseni pyörivät Agatha Christien kirjan pohjalta tehdyn elokuvan 'Idän pikajuna' ympärillä. Ne tunnelmat olivat syöpyneet mieleeni. Elokuvan olen nähnyt monet kerrat, myös uusimman version....

Pienen pojan maailmaa ihmettelevät tarinat

Pienen pojan tarina sai alunperin alkunsa Pariisissa, yhdessä niistä monista kauniista puistoista, joita Pariisissa on. Oli syksyn puoliväli 2021 meneillään ja kyseinen poika juoksenteli puistossa ihmetellen erilaisia asioita; niin puistossa kuin sen ympäristössäkin. Sain ikuistettua pojan kameralla. En silloin vielä tiennyt mitä kuva-aihiolla teen ja miten sitä käytän, mutta nyt hän esiintyy jo kolmessa teoksessa. Voisiko sitä jo kutsua jonkinlaiseksi sarjaksi. Sarjan ensimmäinen teos valmistui jo aikaisin keväällä 2022. Teos oli matkalla syksyllä pidettävään näyttelyyn Galleria FOGGAssa. Irronnutta ilmapalloaan ihmetellessä, pojalla on kenties ajatuksissa suuret haaveet elämästä ja sen ihmeistä; yksi niistä on leijaileva ilmapallo ja mihin se on matkalla. Teos sai nimen 'Haaveitako vain' - 50x40cm. Teos löysi näyttelystä tiensä uuteen kotiin. Tästä teoksesta olen jo  aiemmin  erillisen jutun ja sen taustat kertonut 'Kaunein asia elämässä  on rakkaus-teos' blogi-kirjoi...

Pieni tuulahdus runoutta elämäämme

  Minua on aina kiinnostanut omien juttujen riimittely joko loppusoinnuilla tai ilman - omaa runoutta siis - maalaamisen lisäksi tietysti. Aloitan riimittelyn yleensä kirjoittamalla vain sanoja joita ajattelin kyseisen kohteen tai asian runossa käsittelevän. Olen kirjoittanut paljon erilaisia onnittelurunoja kaiken ikäisille - minusta se on hauskaa. Niinpä sain idean, että seuraavan näyttelyn jonkinlainen teema voisi olla runous. Tässä tapauksessa se tarkoittaa vain sitä, että kirjoitan jokaisesta tekemästäni teoksesta jonkun riimin joka siihen sopii. Näin samalla rakentuu näyttelyyn teosluettelo, joka teoskuvan tueksi kertoo siitä hiukan enemmän kenties; toki katsoja luo oman maailmansa katsottavan teoksen ympärille. Katsotaan kuinka tässä käy. Teosten suunnittelun ajattelin tällä kertaa toteuttaa tekemällä itselleni ns. storyboardin, jossa hahmottelen ideaa, teoksen kokoa ja muuta. Tähän asti se on toiminut varsin hyvin. Se on auttanut ja helpottanut teosten syntyä, kun on etukät...